CP-vamma

Mikä on CP-vamma?

CP-vamma syntyy raskauden aikana tai varhaislapsuudessa saadusta aivovammasta yleensä ennen, kuin lapsi on saavuttanut kahden vuoden iän. CP-vamma voi ilmetä erilaisina oireina eri ihmisillä riippuen siitä milloin ja miten aivovamma syntyi.

Miten CP-vamma syntyy?

CP-vammaisuus ei ole perinnöllistä, vaan riippuu ulkoisista tekijöistä, kuten aivojen vaurioitumisesta sikiöaikana. Vaurio voi syntyä esimerkiksi, jos äidillä on infektio, hänen istukkansa toimii puutteellisesti, hänellä on vakava verenvuoto raskauden aikana yhdessä ennenaikaisen synnytyksen kanssa tai muista vastaavista tapahtumista sikiön kehityksen aikana.

Kuinka yleistä CP-vammaisuus on?

Vuosittain noin kaksi lasta tuhannesta saa CP-vamman. 1970- luvun jälkeen CP-vammaisten lasten määrä on kasvanut, koska nykyään etuajassa syntyviä lapsia voidaan pelastaa entistä enemmän. Onnettomuuksista johtuvat CP-vammaisuudet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.

Mitä CP-vammaisuus tarkoittaa lapsen kannalta?

CP-vammaisuus on erittäin yksilöllistä ja siksi sen tuomat oireetkin vaihtelevat paljon tapauskohtaisesti. Spastisuus on yleistä. Silloin lihakset ovat jännittyneet ja niitä on vaikea rentouttaa. Se johtaa siihen, että kehon refleksit elävät omaa elämäänsä ilman, että lapsi voi itse vaikuttaa asiaan. Toisinaan se voi johtaa lihasten lukittumiseen, jäykkyyteen ja jännittyneisyyteen.

Toinen ryhmä kokee ataktisia oireita. Se tarkoittaa myös vaikeuksia lihastoiminnassa ja liikkeissä. Liikkeet ovat joko liian laajoja tai pieniä. Usein esiintyy myös tasapainohäiriöitä ja vapinaa.

Kolmas ryhmä kokee haluamattaan pakkoliikkeitä lihaksissaan ja raajoissaan. Ne voivat olla hitaita ja laajoja liikkeitä tai pieniä ja nopeita liikkeitä. Monilla CP-vammaisilla on ollut joskus elämässään myös epilepsia: esimerkiksi lapsena tai teini-iässä.

Heillä voi myös olla vaikeuksia kontrolloida silmiä, käsiä, tehdä useampaa asiaa samanaikaisesti tai vaikeuksia havainnoida ympäristöä. Kuulo voi myös olla heikko ja heillä voi ilmetä puhevaikeuksia.

Kehitysvammainen?

CP-vamma ei automaattisesti johda kehitysvammaisuuteen. CP-vamma on liikuntavamma, eikä vaikuta muuhun aivotoimintaan. Moni on kuitenkin kokenut vaikeuksia esimerkiksi koulussa ja joutunut tekemään enemmän töitä, kuin kaverinsa oppimisen ja keskittymisen suhteen.

Voiko CP-vammaisuutta hoitaa?

Edelleen on olemassa todella vähän tutkimuksia aikuisista CP-vammaisista ja siksi tietämys ja hoito heidän suhteen on valitettavasti huono. On tärkeää estää lihasongelmien tuottaman kuormituksen teettämiä kipuja, sillä ylikuormitetut lihakset voivat synnyttää kroonista kipua CP-vammaiselle. Se suoritetaan yhdessä lääkärin kanssa tapauskohtaisesti tai toistuvien kuntoutusten ja apuvälineiden avulla. Tärkeintä on havainnoida kaikki ongelmat ja vaikeudet ja yrittää helpottaa niitä ja henkilön arkea.

Neuvoa ja tukea

Jos haluat lisätietoa tai apua CP-vammaisuuden suhteen, kannattaa sinun tutustua Suomen CP-Liitto ry:n sivuihin: http://www.cp-liitto.fi/vammaryhmat/cp-vamma