Kun jokin menee pieleen

Olen tähän mennessä keskittynyt lähinnä synnytyksiin, joissa mitään suurempia komplikaatioita ei ilmene. Näin ei tietenkään aina ole. Lähes kaikki tulevat vanhemmat tietävät tänä päivänä, että raskaus ja synnytys sisältävät riskejä erityisesti lapselle, mutta myös äidille.

Te, jotka tulette kokemaan synnytyskipuja aikaisessa vaiheessa tai lapsiveden tulon liian aikaisin, on hyvä tietää, että tänä päivänä keskosten hoidossa on kehitytty huimasti. Jopa alle 500 g painavia ja alle 24 viikon ikäisiä lapsia on pystytty pelastamaan ja lääketiede kehittyy jatkuvasti. Nykyään on jopa kehitytty hidastamaan liian aikaisia synnytyskipuja. Aikaisia kipuja hoidetaan tablettien, rokotteiden vuodelevon ja seurannannan avulla, jotka rentouttavat kohdun lihaksistoa.

Ennenaikainen lapsivesi voi olla vaarallisempi komplikaatio, koska riski tartunnoista emättimestä kohtuun on vakava asia. Antibioottien ja seurannan avulla pyritään vähentämään riskejä, ettei mikään menisi pieleen.

Jos olet yksi niistä naisista, joka synnyttää lapsensa etuajassa, voi sinun olla hyvä tietää, että yleensä silloinkin kaikki päättyy hyvin. Vaikka lapsi olisi erittäin pieni ja sillä olisi vaikeuksia käyttää keuhkojaan hapen ottamiseen ja jopa suoliston ravinteiden vaihtoon. Tänä päivänä on paljon apukeinoja, jotka voivat helpottaa lapsen oloa. Keskoskaappi tarjoaa oikean lämmön, kosteuden ja hengityssuojan pienelle lapselle. Se auttaa lasta hengittämään ja kontrolloimaan sydämen lyöntejä. Useimmiten vanhemmat voivat hoitaa pientä lasta ja sillä tavalla voivat jo aloittaa luonnollisen prosessin luomalla suhteen lapseen, vaikka se olisikin vielä sairaalassa hoidossa.

Keskonen

Tästä pystynkin puhumaan hieman enemmän, sillä olen kokenut sen itsekin, mutta silti on vaikeaa löytää sanoja tunteilleni. Tiedän monia naisia, jotka ovat olleet samassa tilanteessa eli heidän lapsensa on syntynyt etuajassa ja ollut lisäksi vielä liian pieni ja he ovat tunteneet olonsa pettyneeksi. Toisin, kuin mitä he ovat haaveilleet ja kuvitelleet, ulos tuleekin lapsi, joka ei näytä yhtään siltä, mihin on valmistautunut, eikä voi käyttää niitä vaatteita, joita on jo ostettu ja otettu mukaan sairaalaan.

Itse vaivuin kyllä jonkinlaiseem shokkiin. Jacob syntyi aikaisin (viikolla 35) ja oli pieni, koska istukkani ei ollut antanut tarpeeksi ravinteita. Yhtäkkiä tuntui, kuin me seisoisimme jyrkänteellä ja kaikki, mitä olimme odottaneet tulevalta katosi alas sekunnissa. Se tuntui pelottavalta ja täysin odottamattomalta, sillä aiemmin olin ollut niin innoissani.
En tuntenut oloani kuitenkaan pettyneeksi. Olin vain peloissani. Tiesin todella vähän keskosten hoidosta, eikä minulla ollut aavistustakaan, mitä Jacobin hyväksi voitaisiin tehdä. Muistan ensimmäisistä päivistä itseasiassa hyvin vähän.
Pääsimme yli tuntemuksistamme melko pian, mikä suurelta osin oli hoitajien avun ja tuen ansiosta. Mutta se on hämmentävä tilanne ja jos olen jotain oppinut siitä, niin sen, että raskauteen on suhtauduttava avoimin mielin ja ilman ennakko-odotuksia. Etene päivä kerrallaan ja luota siihen, että asiat järjestyvät.

Kehityshäiriöt ja vammat

Yleensä jonkinnäköisestä vammasta kärsivät lapset tarvitsevat aivan erityistä hoitoa ja huolenpitoa.

Joskus akuutit operaatiot voivat olla tarpeen keskosille, kehitysvammaisille ja lapsille, joilla on jokin epämuodostuma, jotta lapsi selviytyisi hengissä. Pidä kuitenkin mielessä, että tänä päivänä kirurgia myös pienten lasten suhteen on erittäin hyvällä tasolla.

Epämuodostumat, jotka voivat vanhempien mielestä tuntua jopa pelottavilta ovat lääketieteen kannalta yleensä helppoja. Se, miten koemme vastaavan tilanteen, riippuu paljon siitä, kuinka vanhemmat ovat valmistautuneet tilanteeseen ja kuinka joustavia olemme. On tärkeää, että lääkäri selittää teille lapsen tilanteen ja teidän tulisi myös esittää kysymyksiä, jos niitä tulee mieleen. Vanhempien tulisi olla aina lapsen läheisyydessä ja olla osana keskusteluissa lapsen tulevaisuuden suhteen.

Se vaatii paljon tukea hoitohenkilökunnalta, jotta pienen, sairaan tai vammaisen lapsen vanhemmat oppivat hoitamaan heitä oikealla tavalla. Vanhempien on myös luovuttava aiemmista odotuksistaan ja asennoiduttava nyt uudelleen. Nämä pienet ja vahingoittuneet lapset tarvitsevat vielä enemmän vanhempiaan voittaakseen taistelun elämästään.

Kun lapsi kuolee

Valitettavasti kaikki ei pääty aina onnellisesti, vaikka se onkin harvinaista. Vähemmän kuin 1 % kaikista raskauksista päättyy sikiön kuolemaan. Se ei ole aina helppoa päätellä, mistä se johtuu, mutta usein ne liittyvät ongelmiin istukassa.
Jos lapsi kuolee synnytyksen yhteydessä, kutsutaan sitä pernitaalikuolleisuudeksi ja se tarkoittaa sitä, että lapsi kuolee ennen raskautta, sen aikana tai ensimmäisen seitsemän päivän kuluessa.

Kun lapsi syntyy kuolleena, tulisi vanhemmilla olla tilaisuus nähdä ja koskea lasta ja ehkä ottaa valokuva. Oma suru tulee myös ottaa vakavasti ja antaa itselle aikaa surra menetettyä lastaan. Muilla ihmisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää vanhempien tuntemuksia ja surua, jos he eivät ole kokeneet samaa.
Voi myös auttaa, jos vanhemmat antavat lapselle nimen ja voivat jopa järjestää hautajaiset tai vastaavan seremonian. On tärkeää, että vanhemmat puhuvat keskenään tuntemuksistaan ja puhuvat tunteistaan myös muille ihmisille.