Raskausdiabetes

Raskauden aikana insuliinin tarve kasvaa dramaattisesti, mutta useimmiten nainen pystyy kompensoimaan sen kasvattamalla insuliinitasoa riittävästi. Raskausdiabeteksen aikana insuliinin puutos on kasvanut liian suureksi, kehon sokeritasapaino häiriintyy ja näin verensokeri nousee liian korkealle. Raskausdiabetes vaikuttaa noin kahdesta kolmeen prosenttia kaikista raskaana olevista naisista ja se kasvattaa komplikaatioiden riskiä synnytyksen aikana.

Väliaikainen insuliinin puutos

Noin 2000 naista per vuosi Ruotsissa kärsii raskausdiebeteksestä. Sairaus katoaa synnytyksen jälkeen, mutta naisella on suurempi riski myöhemmin elämässään saada tavallinen diabetes.

Hormoni muutokset raskauden aikana, eli kasvavat progesteroni ja estrogeeni tasot istukassa, tekevät sen, että insuliiniherkkyys heikkenee. Se johtaa siihen, että vartalon täytyy tuottaa 2-3 kertaa normaalia enemmän insuliinia, jotta verensokeri pysyisi normaalilla tasolla. Silloin raskaudiabetes iskee, sillä tarve on suurempi, kuin nainen pystyy tuottamaan. Sairaus voi alkaa milloin tahansa, mutta useimmiten alkaa 20. raskausviikon jälkeen. Raskausdiabeteksesta on olemassa kaksi eri versiota: lievempi versio tarkoittaa heikentynyttä glukoosin sietokykyä.

Osta Babyplan-ultraäänimonitori täältä

Osta Babyplan-ultraäänimonitori täältä

Miten raskausdiabetes havaitaan?

Raskausdiabetes on sairaus, joka harvemmin näyttää mitään oireita. Siksi se havaitaankin lähes aina glugoosirasituskokeen avulla, sillä raskausdiabeteksesta kärsivä harvoin saa samoja oireita, kuin normaalista diabeteksesta kärsivät; janoa, suuria virtsa määriä, väsymystä, vähentynyttä ruokahalua, painon laskua, infektioita ja kutinaa.

Millainen on glukoosirasituskoe?

Koe suoritetaan sairaalassa. Sinun tulee paastota jonkin aikaa ennen koetta, eli et saa syödä, juoda tai tupakoida. Kaksi tuntia ennen verikoetta sinun tulee kuitenkin juoda sokeriliuos.

Jos tulos on korkea, mutta silti kohtuullisten rajojen sisäpuolella, suoritetaan koe uudestaan viikon kuluttua. Jos tulos on silloinkin korkea, lähetetään sinut ravintoterapeutille, joka antaa sinulle neuvoja ruokavalion suhteen.

Jos kahden tunnin kuluttua kokeen otosta tulos on yli kriittisen rajan, on sinulla raskausdiabetes.
Yleensä sinut lähetetään siinä tapauksessa myös lääkäriin uutta glukoosirasituskoetta varten noin vuoden kuluttua synnytyksessä.

Yleisimmät riskitekijät

Yleensä raskausdiabetes on täysin oireeton ja se havaitaan useimmiten verensokeritasosta. Eri mailla ja sairaaloilla on erilaisia rutiineja raskausdiabeteksen löytämiseksi. Jotkut paikat testaavat kaikki raskaana olevat naiset sen varalta, kun taas toiset paikat vasta testaavat, jos on jonkin näköisiä epäilyjä tai riskitekijöitä raskausdiabeteksen mahdollisuudesta. Riskitekijöitä raskausdiabetekselle on esimerkiksi naisen ylipaino, yli 35 vuoden ikä tai hänen lähisukulaisillaan on diabetes. Myös aiemmat raskausdiabetekset, tai jos aiemmin synnytetty lapsi painoi yli 4500 grammaa, lasketaan riskitekijöiksi.

Kahdesta kolmeen prosenttia eurooppalaisista naisista kärsii raskausdiabeteksesta. Se on yleisempi Aasialaisten, Afrikkalaisten ja Lähi-Idästä kotoisin olevien naisten keskuudessa.

Ruokavalio neuvonta

Kaikista raskausdiabetekseen sairastuneista noin 85 – 90 % potilaista saa hoidokseen vain neuvoja, mitä tulisi syödä ja miten ruokailut tulisi sijoittaa päivän mittaan. Tavoitteena on tasapainoitta päivän ruokailut niin, että kehon riittämätön insuliinin tuotanto pysyy tasapainossa verensokerin kanssa. Lisäksi naisen tulee itse tarkkailla verensokeria useita kertoja päivässä, jotta hän voi nopeasti huomata, jos pelkästään ruokailun tarkkailu ei ole tarpeeksi.

Muiden 10–15 % kohdalla täytyy tämän lisäksi hoitoa täydentää päivittäisillä insuliinipistoksilla ja verensokerin tarkkailulla.

Ei enää sikiövaurioita

Jos naisella on diabetes jo ennen, kuin hän tulee raskaaksi voivat sikiövauriot olla yleisempiä. Vaikkakin muutamia vuosikymmeniä sitten diabetesta sairastavia naisia kehotettiin olemaan hankkimatta lapsia, niin tänä päivänä tilanne ei ole enää sama. Nyt tiedämme, että riskit ovat pienet, jos verensokeria tarkkaillaan huolellisesti koko raskauden ajan.

Raskausdibeteksen kohdalla sikiövaurioiden riski ei kuitenkaan ole yhtään sen korkeampi, kuin normaalin raskaudenkaan kohdalla. Itse synnytys on se hetki, jolloin raskausdiabetes voi johtaa komplikaatioihin. Lapset syntyvät usein suurina, noin 4500 gramman painoisina, joka johtaa suurempaan riskiin komplikaatioiden suhteen synnytyksen aikana.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että naisilla, joilla on raskausdibetes, on myös suurempi riski keisarileikkaukseen tai lapsen etuajassa syntymiseen.

Joka kolmas saa diabeteksen

Suurimmassa osassa tapauksista katoaa raskausdiabetes synnytyksen jälkeen, mutta naisella on edelleen korkea riski sairastua diabetekseen myöhemmin. Ruotsalainen tutkimus seurasi 28 naista 15 vuoden ajan siitä, kun heille oli todettu raskaudiabetes. Heistä 29 % sairastui myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Yksi yhteinen tekijä monille heistä oli ylipaino.

Toinen ruotsalainen tutkimus on osoittanut, että 30 % naisista, joilla oli ollut raskausidabetes, kärsivät silti vuoden kuluttua synnytyksestä edelleen häiriintyneestä verensokeritasosta. 20 % naisista glukoositoleranssi oli laskenut ja 10 % sai diabeteksen.

Osta Babyplan-ultraäänimonitori täältä

Osta Babyplan-ultraäänimonitori täältä